kirjoituksia yksiöstä memento mori

Rikokset vähenevät, mutta turvattomuus lisääntyy

Suomalaisten turvallisuuden tunne on eri kyselyiden mukaan heikentynyt. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan (MTS) tutkimuksen mukaan suomalaisten turvattomuuden tunne on ennätyskorkealla. Jopa 65% suomalaisista uskoo elävänsä viiden vuoden kuluttua turvattomammassa maailmassa. Edellisen kerran suomalaiset suhtautuivat turvalliseen tulevaisuuteen lähellekään yhtä pessimistisesti vuonna 1994, mutta sekin tulos oli kahdeksan prosenttia optimistisempi kuin nykyään. Turvallisuuden tunteen heikentymiseen ei löydy mitään yksiselitteistä syytä, mutta pilkottuina ne ovat meille tuttuja lehdistä ja televisiosta: talouskriisi, turvapaikanhakijat, Syyrian sota, uskonnolliset ääriliikkeet ja kansainvälinen terrorismi. Nämä vaikuttavat ihmisten mieliin.

Myös nuorilla on huoli turvallisuudesta. Nuorisobarometrista käy ilmi, että vuonna 2014 15-29 -vuotiaista nuorista joka kymmenes tunsi asuinympäristössään turvattomuuden tunnetta. Vaikka turvattomuuden tunne onkin kasvanut hiukan vuodesta 2011, niin pitkällä aikavälillä se on vähentynyt: vuonna 2004 jopa 23% nuorista tunsi asuinympäristönsä turvattomaksi. Itseen kohdistuvan seksuaalisen väkivallan vuoksi kuusi prosenttia koki turvattomuuden tunnetta. Nousua oli kolme prosenttia vuosien 2010-2014 välillä.

Ihmisten turvattomuuden tunteen kasvu ei kuitenkaan täysin korreloi rikostilastojen kanssa. Eurooppa ja Suomi on tilastojen mukaan turvallisempi ainakin kirjattujen rikosmäärien mukaan - yleinen kehitystrendi rikosten määrissä on ollut pitkään laskeva. Tilastokeskuksen julkistaman ennakkotiedon mukaan vuonna 2015 rikoksia tehtiin Suomessa yhteensä reilut 413 000 (pl. liikenne- ja ajoneuvorikokset), joka on noin 9% vähemmän kuin vuonna 2011.  

Kesällä 2015 Abloyn Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suurin osa suomalaisista, 65 prosenttia, pelkää asuntomurtojen lisääntyvän. Mutta vuodesta 2011 omaisuusrikokset ovat laskeneet noin 9% ja niistä esimerkiksi asuntomurrot ovat laskeneet noin 10%. Myös henkeen ja terveyteen kohdistuvat rikokset ovat laskeneet noin yhdeksällä prosentilla vuodesta 2011, vaikka nousua onkin hiukan vuodesta 2014. Rikokset viranomaista ja yleistä järjestystä kohtaan ovat laskeneet reilusta 14 000:sta alle 13 000:een.

Saman suuntaista kehitystä on myös Eu-maiden tilastoissa. Vaikka maiden välillä eri rikostyyppitilastoissa on heittoja suuntaan jos toiseen, niin kokonaisuutena vuonna 2012 kirjattiin 12 prosenttia vähemmän rikoksia kuin yhdeksän vuotta aikaisemmin.

Paljon keskustelua on saanut aikaan seksuaalirikokset. Tilastokeskuksen antaman ajanjakson aikana (2011-2015) vuosina 2012 ja 2013 kirjattiin hiukan enemmän seksuaalirikoksia kuin vuonna 2015. Viime vuonna niitä kirjattiin yhteensä 3312 tapausta. Vuosikymmenen aikana rikosten määrissä kovimmassa nosteessa ovat olleet petokset ja maksuvälinepetokset sekä huumausainerikokset.

Rikokset vähenevät, mutta turvattomuus lisääntyy. Medialla on varmasti osaltaan suuri vaikutus ihmisten turvallisuuden tunteeseen, vaikka luulo rikosten lisääntymisestä ei todellisuudessa pitäisikään paikkansa. MTS:n tutkimuksesta huomaa, että vuoden takaiset huolet Ukrainan kriisistä ja Venäjän kehityksestä häiritsevät suomalaisten unta huomattavasti vähemmän kuin ennen, vaikka ongelmat eivät ole kaikonneet minnekään. Nyt otsikot ovat vallanneet muut uutiset.

Silti ihmisten pelko turvallisuudestaan pitää aina ottaa vakavasti. Pelkoa tuskin poistaa kylmät tilastot.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän kosonenjuhapekka kuva
Juha-Pekka Kosonen

Tilastoja tuijottaessa pitäisi aina muistaa, että rikosten kenties tilapäisesti laskeva kokonaismäärä ei lohduta niitä, jotka ovat joutuneet rikosten uhriksi.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Toki. Olen kuitekin optimisti ja iloitsen, että tuhansia ihmisiä vähemmän joutui viime vuonna rikoksen uhriksi. Kiitos kommentistasi.

Reijo Jokela

Tuohon turvallisuuden tunteeseen voi vaikuttaa se, että tällaisen "random" rikollisuuden uutisointi on lisääntynyt. Se jos mikä aiheuttaa turvattomuuden tunnetta, kun ihmiset saavat päivittäin lukea rikoksista joiden kohde on sattumanvaraisesti valikoitunut. On eriasia lukea pahoinpitelystä, joka ei tavallaan itseä kosketa, kuin rikoksesta, joka herättää ajattelemaan, että myös itse voi olla seuraava uhri.
Jos rattijuopot olisivat uhka ainoastaan toisille rattijuopoille, niin eivät ne silloin huolettaisi, mutta kun heidän uhrinsa valikoituu sattumanvaraisesti, niin niiden uhka koskettaa jokaista tiellä liikkujaa. Mielestäni rikoksissa ollaan liikkumassa samaan suuntaan.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Aivan.
Ukrainan sota ei kosketa ihmistä samalla tavalla kuin turvapaikanhakijat, jotka ovat jo Suomessa. Ja mitä tulee tuohon uutisointiin: netti on pullollaan sivustoja, jotka ajavat paria agendaansa hyvin pelottelevaan sävyyn. Nämä sivustot ovatkin olleet räjähdysmäisessä kasvussa ja sadattuhannet ihmiset lukevat niitä päivittäin jakaen niitä toisilleen. MInäkin pelkäisin, jos lukisin joka päivä kauhukirjallisuutta, jota luulisin todeksi.
Kiitos kommentistasi.

Toimituksen poiminnat