kirjoituksia yksiöstä memento mori

Geenimuuntelu vai tavanomainen jalostaminen?

Maanviljelyksen aloittaminen ja sitä kautta ruoantuotannon moninkertaistuminen oli kansojen valta-aseman ultimaattinen syy. Ihmisen levitessä ympäri maapalloa, ensin metsästäjä-keräilijöinä, sitten ruoantuottajina, johti kansojen eriarvoistumiseen, jonka jälkiä näemme vielä nykyisissäkin yhteiskunnissa. Eri maanosissa luonto antoi ihmiselle vain sen mitä siitä irti sai. Euraasiassa oli käytettävissä enemmän ihmiselle sopivia kesytettäviä eläimiä ja kasveja kuin Afrikassa, Australiassa tai Amerikoissa, sillä suurin osa mahdollisista kesytettävistä eläimistä kuoli sukupuuttoaaltoon samoihin aikoihin, kun nykyihminen levisi hedelmällisestä puolikuusta kohti itää. Tämä johti erilaisiin teknologisiin etumatkoihin kansojen välillä, joissa jotkut yhteisöt perustivat kyliä, valtakuntia ja lopulta valtioita ja toiset jäivät metsästäjä-keräilijöiksi.

Ihminen on pystynyt kesyttämään vain marginaalisen osan maailman florasta ja faunasta. Suurin osa maailman kasveista on ollut ihmiselle viljelyyn sopimatonta tai ruoaksi kelpaamatonta. Näin on myös eläinten kohdalla. Esimerkiksi hevosen läheistä sukulaista seepraa ei ole pystytty kesyttämään ihmiselle hyödylliseksi eläimeksi edes nykytietämyksen avulla, kun taas äärettömän monipuolinen hevonen oli tuhansia vuosia kuninkaiden ja sotapäälliköiden ratkaisevin valloitusväline muiden kansojen alistamiseen.

Kasvien ja eläinten domestikaatio on ollut erittäin merkityksellinen taito ihmiskunnan historiassa. Ihminen valitsi kasvin tai eläimen jalostaen siitä vuosien saatossa itselleen yhä käyttökelpoisemman tuotteen. Esimerkiksi maissi, joka on maailman yksi tärkeimmistä viljelykasveista, on lähes tunnistamaton kasvi sen yli 10 000 vuoden takaiseen villiin muotoon, teosinttiin, verrattuna. [1] Sen koko on kasvanut jalostuksen tuloksena moninkertaisesti. Eikä eräät koiratkaan välttämättä enää sudelta näytä. [2] Jalostuksesta huolimatta on ollut silti mahdollista ettei tietty kasvi kasva toisenlaisessa ilmastossa tai eläin selviä erilaisessa maantieteellisessä ympäristössä.

Maissin evoluutio

[1] Maissin evoluutio

chihuahua-981188_960_720

[2] Susi

susi

[2] Chihuahua

Tavanomainen jalostus on siis ollut ihmisen taito vuosituhansien ajan. Voin melko varmuudella väittää, että ne maanviljelyksen aloittaneet ihmiset eivät osanneet selittää perimmäistä syytä, miksi kasvi kehittyi toisenlaiseksi, kun sadosta säästettiin seuraavaan kasvisukupolveen sen parhaimmat yksilöt. Kyse oli tietysti Jumalan ihmeestä! Nykyihminen hyvin pitkälti tuntee nämä biogenetiikan arvoitukset.

Teknologia on mahdollistanut sen, että tämän päivän ihminen pystyy siirtämään keinotekoisesti geenejä kasviin jalostaakseen siitä juuri halutunlaisen yksilön. Kun 1900-luvulle tultaessa tavanomaisen jalostuksen sadon kasvua nopeutettiin kemikaalein ja säteilyllä, niin nyt voimme jalostaa kasvin ominaisuuksia yhden geenin tarkkuudella joskus jopa yhden kasvisukupolven kuluessa. [3]

plant_breeding

[3] Tavanomainen vs. geenimuunneltu jalostus

Luottamus geenimuuntelun mahdollisuuksiin on kirvoittanut yli sataa Nobel-voittajaa ja lukuisia tiedemiehiä vaatimaan ympäristöjärjestö Greenpeacea ja muita geenimuuntelua vastaan olevia järjestöjä luopumaan kampanjoinnista geenimuunneltuja viljelykasveja vastaan. Heidän mielestään kampanjoinnilla pelotellaan ihmisiä turhaan. Tiedemiesten mukaan geenimuuntelu on täysin turvallista—jopa turvallisempaa kuin tavanomainen jalostus. Se on ekologista ja siitä on hyötyä pienviljelijöille. Heidän mielestään geenimuutelu voisi parhaimmillaan helpottaa huomattavasti maailman nälkää. Myös muun muassa Euroopan komissio, WHO ja tieteellinen seura AAAS ovat todenneet ettei mitään terveyshaittoja ole todettu jo käytössä olevissa geenimuunnelluissa tuotteissa.

Taistelu konkretisoituu ns. kultaiseen riisiin, jota kehitettiin vuosikymmenen ajan ja joka sai päivänvalonsa vuosituhannen vaihteessa. Siinä aasianriisiin on geenimuuntelun avulla siirretty A-vitamiinin esiastetta beetakaroteenia. Tutkijoiden mukaan kultainen riisi voisi olla ratkaisu sadoille tuhansille maailman lapsille, jotka kärsivät A-vitamiinin puutteesta tappaen ja sokeuttaen heitä.

Mutta aihe on arka ja vastustajia on. Geenimuuntelua vastustavat tutkijat ja muut asialle vihkiytyneet perustavat vastaväitteensä eläinkokeisiin, jossa on tullut ilmi geenimuunnellun ruoan aiheuttaneen eläimelle sterilisaatiota. He pelkäävät myös, että geenimuunnellut tuotteet voisivat luontoon päästessään syrjäyttää nykyiset lajikkeet vahvemman oikeudella. Osa huolesta liittyy siemenet omistaviin ylikansallisiin firmoihin ja patentteihin, jotka pyrkivät monopolisoimaan tuotteet ja näin aiheuttamaan suurempia kustannuksia viljelijöille.

 

  • Jared Diamond: Tykit, taudit ja teräs
  • McNeill J.R. ja McNeill W.H.: Verkottunut ihmiskunta. Yleiskatsaus maailmanhistoriaan
  • http://supportprecisionagriculture.org/index.html
  • http://www.gmovapaa.fi

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (5 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Emme voi palata kivikauteen, joten on jatkettava sivistyksen tiellä, riskeistä huolimatta. Genetiikkaa kirjoitetaan pahaillaan uusiksi, epigenetiikka on syntynyt, ja Lysenkon jutuissa oli sittenkin jotakin perää.

Käyttäjän OssiOjutkangas kuva
Ossi Ojutkangas

Emme voi palata kivikauteen. Se ei toisaalta ole perustelu tehdä mitä tahansa vain siksi kun voidaan tehdä. Geenimuuntelun kohdalla unohdetaan, että huolimattomasti käytettynä se voi olla aivan yhtä vaarallista kuin ydinvoimateknologia jota voidaan käyttää ydinaseiden valmistamiseen. Geenimuuntelusta käytyä yhteiskunnallista keskustelua hallitsee aivan liian usein kaksi ääripäätä. Eli sitä ei saisi käyttää yhtään tai sitten lähes mikä tahansa on ok. Itse olen sitä mieltä, että vaikkapa banaanin pelastamiseksi geenimuuntelua olisi perusteltua käyttää – jos vaarana on syötävien banaanilajien häviäminen.

Tästä huolimatta monet geenimuunteluun liittyvät uhkakuvat ovat ihan oikeita. Erityisesti jos kyse on ihmisistä. En itse esimerkiksi innostu siitä, että ihmisistä muunneltaisiin "fiksumpia" kuten Valtaoja oletti varovaisen myönteisesti tapahtuvan Ylen taannoisessa haastattelussa. Päättäjät pitävät varmasti sitä fiksuna jos kansalaiset kuuntelevat tunnollisesti heitä ja heitä myötäileviä asiantuntijoita. Näin "fiksuus" voikin olla vain synonyymi auktoriteettiuskolle ja orjuudelle. Se vain myydään kansalle fiksuutena. Mitään tällaista ei tietenkään tarvitse pohtia ollenkaan jos ajattelee (ääri)teknologiamyönteisesti kuvitellen ettei mikään voi mennä pieleen. Jos ihmiskunnan historiaakin katsoo, niin kylläpä vaan voi. Emme voi palata kivikauteen teknologisesti, mutta yhtä hömöjä voimme olla kuin kivikautiset ihmiset kuvitellessamme teknologian pelastavan meidät ihan kaikelta – jopa omalta idiotismiltamme.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Epigenetiikka on kyllä olemassa, mutta ehkä ei kannata intoilla tuon Lysenkon kanssa:

https://whyevolutionistrue.wordpress.com/2016/07/0...

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Hienoa, että jaksat kirjoittaa tästä tärkeästä asiasta, josta itsekin olen samaa mieltä 107 nobelistin kanssa.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Tämä:
"Osa huolesta liittyy siemenet omistaviin ylikansallisiin firmoihin ja patentteihin, jotka pyrkivät monopolisoimaan tuotteet ja näin aiheuttamaan suurempia kustannuksia viljelijöille."

plus, että perinteiset lajit kuolevat sukupuuttoon kun kyseiset firmat lobbaavat EUta ja nyt ei saa edes myydä naapurille siemenperunaa ilman sertifikaattia.

Aatteellinen yhdistys Kokopelli Ranskassa sai 33.000 € sakot koska se myi siemeniä postitse. Turha kait sanoa, mutta pienet siemenkauppiaat ovat joutuneet sulkemaan ovensa, koska ei ole varaa ostaa sertifikaatioita, joita tarvitaan siis yksi per lajike. Jos myyt 10 erilaista tomaatinsiementä, tarvitset 10 serttiä ja sitä rataa.

Täällä Kreikassa siemeniä jaetaan ilmaiseksi tai tehdään vuosittaisissa tapahtumissa vaihtareita.
On kerätty ja pelastettu mm. 99 eri tomaattilajiketta.

Mitä tulee geenimanipulaatioon sinänsä tieteenä - no problem, mutta kun sitä aletaan tahkomaan rahaa syntyy ongelmia; USAssa valmistajat valvovat itse tuotteitaan ja huomaavat yllättäen niiden kaikkien olevan turvallisia jne.

Viranomainen USDA ei niitä testaa antaa vain automaattisesti hyväksyntädokumentit. Ja nykyisen kv. lainsäädännön mukaan, sitä voidaan sitten myydä kaikissa niissä maissa, missä sitä ei nimenomaan kielletä.

Henry

Toimituksen poiminnat