kirjoituksia yksiöstä memento mori

Maailman tila. Kuinka vastaisit peruskysymyksiin?

Osaisitko vastata maailman tilaa koskeviin peruskysymyksiin? Kokeillaanpa muutamaa. Vastaukset annan blogin lopussa.

 

1. Kuinka moni maailman 1-vuotiaista lapsista on saanut rokotteen ainakin yhtä tautia vastaan?

a) noin 23%

b) noin 55%

c) noin 88%

 

2. Maailmanlaajuisesti 30-vuotiaat miehet ovat käyneet keskimäärin 10 vuotta koulua. Kuinka monta vuotta saman ikäinen nainen on käynyt koulua?

a) 9 vuotta

b) 6 vuotta

c) 3 vuotta

 

3. Maailmassa on kaksi miljardia 0-15 -vuotiasta lasta. YK:n mukaan, kuinka monta lasta tuossa samaisessa ikähaarukassa on vuonna 2100?

a) kaksi miljardia

b) kolme miljardia

c) neljä miljardia

 

4. Kahdessakymmenessä vuodessa absoluuttisessa köyhyydessä elävien ihmisten määrä…

a) melkein tuplaantui

b) pysyi lähes samana

c) puolittui

 

Kysymykset ovat lainattu ruotsalaisen kansainvälisen terveyden professori Hans Roslingin uunituoreesta kirjasta: Factfulness. Ten reasons we're wrong about the world—and why things are better than you think. Kirja tuli niin sanotusti haudan takaa, sillä reilu vuosi sitten Rosling valitettavasti kuoli vakavan sairauden uuvuttamana. Rosling on usealle tuttu ja hänet muistetaankin mieleenpainuvana ja inspiroivana esiintyjänä, kun hän omien sanojensa mukaan taisteli vuosia tietämättömyyttä ja välinpitämättömyyttä vastaan. 

Tietämättömyyttä? Välinpitämättömyyttä? Kovaa puhetta. Rosling toimi professorina Karoliinisessa instituutissa sekä kiersi vuosikausia luennoimassa kansainvälisistä terveyskysymyksistä ympäri maailmaa. Näillä luennoillaan hän oli saanut järkytyksekseen havaita ihmisten tietämättömyyden aivan peruskysymyksissä, jotka koskivat maailman tilaa. Sittemmin Roslingin perustama Gapminder säätiö teetti testin ja kysyi kaksitoista yksinkertaista kysymystä, jotka koskivat maailmanlaajuisia trendejä—esimerkiksi köyhyyttä, terveyttä, koulutusta tai väestönkasvua. Testiin osallistui yhteensä 12 000 ihmistä neljästätoista eri maasta. 

Miten uskot pärjänneesi antamissani kysymyksissä? Gapminderin teettämän testin tulokset olivat huolestuttavat—testiin osallistujat vastasivat kysymyksiin systemaattisesti väärin. Ei ainoastaan väärin, vaan täysin väärin… siis väärinväärinväärin. Kahdestatoista tuhannesta testiin osallistuneista kaksitoista oikein vastanneita ei ollut yhtäkään, ainoastaan yksi osasi vastata yhteentoista kysymykseen oikein. Hätkähdyttävästi 80% prosenttia vastaajista sai enimmillään vain kolme kysymystä oikein. 

Roslingin mukaan maailmankuvamme on ylidramaattinen. Näyttää siltä, että olemme täysin tietämättömiä maailmassa tapahtuneesta todellisesta kehityksestä. Päinvastoin, arvioimme yleisesti, että asiat ovat menneet huonompaan suuntaan. Testin tulokset osoittavatkin, että kuvamme maailman tilasta on jäänyt jonnekin 1960-luvun tietämille.

Asia on vakava. Tänä päivänä tilastolliset faktat ovat helposti saatavilla ja tarkempana kuin koskaan, mutta silti tietämättömyys tuntuu vaivaavan jokaista, aina tavallisesta kansalaisesta akateemisesti koulutettuihin älykköihin ja oman alansa ekspertteihin saakka. Se on Roslingin mukaan huolestuttavaa. Maailmassa on paljon puutteita ja vakavia uhkia, joihin pitäisi pystyä reagoimaan, mutta kuinka voimme tehdä tulevaisuutta koskevia, tosiasioihin perustuvia päätöksiä, ellemme tiedä edes viimeisten vuosikymmenien aikana tapahtuneesta kehityksestä mitään.

Hans Roslingin Factfulness on verrattavissa Steven Pinkerin juuri tulleeseen hieman akateemisempaan teokseen samasta aiheesta, Enlightement NowNämä teokset antavat maailmasta täysin toisenlaisen kuvan, jollaiseen olemme tottuneet—ei kuitenkaan idealistisen, tekno-optimistisen tai maailmaa syleilevän—vaan dataan pohjautuvan realistisen kuvan maailmamme tilasta, joka on kohentunut monella ratkaisevalla osa-alueella. Nämä kehitykset meidän on pystyttävä näkemään, jotta osaisimme arvioida, millaisia instituutioita ja järjestelmiä meidän on hyödyllistä suojella, jotka ovat vieneet maailman kehitystä eteenpäin.

Microsoftin perustajan Bill Gatesin mielestä Roslingin kirja on yksi tärkeimmistä kirjoista, joita hän on koskaan lukenut. Olen samaa mieltä.

 

Mennäänpä vastauksiin. Jos haluat tehdä testin kokonaan paina tästä. Testi on englanniksi. Ylläolevat kysymykset suomensin itse.

Ensimmäinen  kysymys koski rokotekattavuutta. Rokottaminen tarkoittaa suurta logistista ja kylmäketjutettua järjestelyä, johon tarvitaan paljon energiaa. Rokotteet on pidettävä kylmässä koko matkan tehtaalta lapsen käsivarteen saakka. Rokotteet toimitetaan maailman ympäri jäähdytetyissä konteissa eri satamiin, joissa ne pakataan jäähdytettyihin kuorma-autoihin. Lopulta rekat vievät rokotteet paikallisille terveysasemille, joissa ne säilytetään jääkaapeissa. WHO arvelee, että rokotukset pelastavat 2-3 miljoonaa lasta kuolemalta vuosittain, mutta paremmalla kattavuudella voitaisiin pelastaa lähes puolitoista miljoonaa lasta enemmän. 

Gapminderin teettämässä testissä suomalaisista ainoastaan 12% vastaajista tiesi oikean vastauksen. Suomalaiset menestyivät kuitenkin paremmin kuin lauma asiantuntijoita. Rosling kertoo olleensa luennoimassa Nobel-voittajien tapaamisessa, jotka edustivat lääketieteen kermaa, mutta hätkähdyttävästi vain 8% heistä tiesi kysymykseen oikean vastauksen. Vuonna 1980 vähän yli 20% kaikista maailman 1-vuotiaista oli saanut ainakin yhden rokotteen, mutta tänä päivänä luku on noin 88%. Eli oikea vastaus on ”c”. (Lähde).

Toinen kysymys koski tyttöjen koulutusta. Aktivistit ja eri instituutiot puhuvat paljon tyttöjen koulutuksen puolesta ja tyttöjen kouluttaminen onkin erittäin tärkeää. Kun tyttö pääsee kouluun, niin se todistettavasti nostaa vaurautta ja laskee lapsilukua perheessä. Hans Rosling kertoo kirjassaan 292 feminististä, jotka kiersivät ympäri maailmaa puhumassa naisten koulutuksen puolesta, mutta  ainoastaan 8% heistä tiesi kysymykseen oikean vastauksen. Siis valtava enemmistö alan eksperteistä eivät osanneet vastata kysymykseen oikein! Ei mennyt hyvin myöskään esimerkiksi eurooppalaisilla  journalisteilla (14% oikein vastanneita) tai suomalaisilla (10% oikein vastanneita), jotka vastasivat pääosin täysin harhaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana opiskeluvuodet ovat kasvaneet reippaasti, niin pojilla kuin myös tytöillä. Oikea vastaus on ”a”. Maailmanlaajuisesti 30-vuotias nainen on käynyt keskimäärin 9,09 vuotta koulua, kun samanikäiset miehet ovat käyneet noin 10,21 vuotta koulua. (Lähde).

Kolmas kysymys koski väestönkasvua. Sitä pidetään yhtenä suurimpana uhkana yhteiskunnalle ja maapallolle. Kun katsoo tilastoa, kuinka väestön määrä on räjähtänyt viimeisten satojen vuosien aikana,niin se näyttää kauhistuttavalta. Vain sadassa vuodessa—1900-luvulta 2000-luvulle—maailman väkiluku kasvoi 1,5 miljardista 6 miljardiin. Aivan kuin se jatkaisi nousuaan kiihtyvään tahtiin. 

Joidenkin mielestä väestö vain kasvaa ja kasvaa, ja pitäisi tehdä häikäilemättömiäkin tekoja, jotta nykyisen kaltainen väestönkasvu saataisiin kuriin. Mutta asia on täysin päinvastoin. Väestön määrä jatkaa vielä kasvuaan, mutta 0-15 -vuotiaiden kasvun määrä on lähes pysähtynyt. On arvioitu, että jos kehitys jatkuu samalla tavalla, niin väestö määrä kasvaa noin 11 miljardiin ihmiseen, jolloin kasvu pysähtyy. YK:n arvion mukaan vuonna 2100 on saman verran 0-15 -vuotiaita kuin tänäkin päivänä, eli oikea vastaus on ”a”. (Lähde). Suomalaisista 9% vastasi testin kysymykseen oikein Gapminderin teettämässä testissä.

Mikä tämän selittää? Kuinka 0-15 –vuotiaita voi olla saman verran vuonna 2100 kuin tänä päivänä? Syntyvyys on yksinkertaisesti laskenut. Vuonna 1965 maailman syntyvyys oli keskimäärin 5 lasta naista kohden, mutta vuonna 2015 syntyvyys oli enää 2,5. Viidessäkymmenessä vuodessa hurja pudotus! Maailmanlaajuisen syntyvyyden uskotaan laskevan edelleen.

Mistä syntyvyyden lasku sitten johtuu? Vastaus löytyy neljännestä kysymyksestä, joka koski vaurautta. Viimeisten vuosikymmenien aikana sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet pois absoluuttisesta köyhyydestä, ja heistä suurin osa ovat yksinkertaisesti päättäneet tehdä vähemmän lapsia. Vaurauden kasvun seurauksena hygienia ja terveydenhuolto ovat parantuneet, eikä lapsikuolleisuutta enää tarvitse pelätä. Ja niin kauan kuin ihmiset nousevat absoluuttisesta köyhyydestä, ja kun ehkäisyä ja seksuaalikasvatusta on saatavilla, ja kun tytöt pääsevät kouluun, niin perheiden lapsiluku jatkaa laskuaan. Tämä on yksi tärkeimpiä asioita, mitä maailmassa on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana: 25 vuodessa absoluuttisessa köyhyydessä elävien määrä on laskenut lähes 2 miljardista noin 700 miljoonaan ihmiseen. Kuten Hans Rosling sanoi, väestönkasvua ei pysäytetä sillä, että annamme köyhien lasten kuolla, vaan nostamalla heidät pois köyhyydestä. Testissä suomalaisista 17% tiesi oikean vastauksen. (Lähde).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Kun kyselet sosionomina, olisit samalla tehnyt oman tutkimuksen kyseisestä aihesta.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Näin olen tehnytkin, pienessä mittakaavassa. Kahdeltakymmeneltäviideltä eri henkilöltä olen kysynyt kirjan kysymykset ja keskimäärin oikeita vastauksia on ollut 3,3.

Juha Hämäläinen

Muuten hyvä aihe ja sisältö, mutta eivät nuo esimerkkialueet ole maailman kokonaistilassa niitä suurimpia ongelma-alueita.

Suurin ongelma kaikista on väestönkasvu ja jo nykyinen ihmismäärä on tuhoisa, jos kaikkien kulutus eli elintaso nousee länsimaiden tasolle.

Ongelma ei ole ihmisten hengissäpito vaan ihmisten liian suuri määrä ja hengissäpysyminen. Lähes kaikki muut ongelmat ovat väestömäärän seurausta kuten ympäristötuhot, viljelymaan ja kasteluveden pula, nälänhätä, kulkutaudit, heikko kansantuotos, heikko tetveydenhoito sekä koulutus ja väkivaltaiset konfliktit sekä massamuutto.

Ei siis ole lainkaan toivottavaa, että me lisäännymme tähän tahtiin. Väestönkasvu ei lakkaa, jos kehitysmaita ylläpidetään tukirahoilla. Se vain vapauttaa ihmiset lisääntymään enemmän. Saman näemme Suomessa. Muuttajat, jotka elävät pääosin varmoilla sossun tuilla lisääntyvät huomattavan nopeasti.

Nuoret maahanmuuttajanaiset kulkevat 2-6 lapsen kera ostoskeskuksissa ja ikää heillä parikymmentä plus. Kouluun tai töihin he eivät ehdi. On kyse kulttuuri-ilmiöstä, jossa arvot eivät muutu maata vaihtaessa minnekään. Nainen on lastentekokone.

Käyttäjän mikkish kuva
Mikael Hernesniemi

Kiitos vastauksestasi, mutta olen eri mieltä.

Esimerkkikysymykset ovat maailman kokonaistilassa valtavia ongelma-alueita, joista aiheutuu vakavia konflikteja. Mutta järjestäen jokaisessa niistä on tapahtunut positiivista kehitystä. Suurin ongelma on köyhyys. Köyhyys johtaa helposti sisällissotaan, sisällissota köyhyyteen. Väestönkasvu on ongelma, mutta se ei johdu kulttuurista, vaan köyhyydestä.

Kulttuuri muuttuu jatkuvasti, ei Suomikaan ole samanlainen kuin viisikymmentä vuotta sitten. Samalla tavalla kulttuuri ja arvot muuttuvat, ja tulevat muuttumaan, niin Afrikassa, Lähi-idässä kuin Aasiassakin. Tänä päivänä musliminainen synnyttää keskimäärin 3,1 lasta, kristitty nainen synnyttää 2,7 lasta.. Eroa ei ole siis oikeastaan ollenkaan..

Mielestäni on turha seurata suomalaisissa ostoskeskuksissa kulkevia maahanmuuttajanaisia, koska he eivät kerro mitään isosta kuvasta, joka on muuttunut tavalla, jossa nainen synnyttää vähemmän lapsia. Miksi? Koska köyhyys on vähentynyt. Ihmiset hankkivat vähemmän lapsia, väestönkasvu pysähtyy, mitä enemmän ihmiset vaurastuvat, kouluttautuvat ja saavat parempaa terveydenhuoltoa. Näin ollen myös mahdolliset muut väkivaltaiset konfliktit vähenevät. Näin on jo tapahtumassa. Ostoskeskusnaisten lapset todennäköisesti tulevat hankkimaan vähemmän lapsia kuin heidän vanhempansa.

Toimituksen poiminnat